Kiireviikot ovat meneillään töissä: koeviikko alkamassa - kokeet sain juuri tehtyä valmiiksi - prelit, tekstitaidon ylkkärit - ja niiden päälle tietenkin kaikki se tekstimäärä, joka on kirjoitettu aiemmin ja jota en ole saanut luettua, vaikka olenkin tehnyt töitä joka päivä joululoman jälkeen! Jotain mätää tässä on.
Onneksi on iloisia työpäiviä, niin kuin eilen ja tänään. Kakkosten tyylisuuntakurssi on ryhmätöiden esityksiä vaille valmis. Kirjoittelimme runoja ja tarinoita. Toinen syntyi kliseiden pyöräyttämisestä ympäri konkreettiseen merkitykseensä. Toinen tehtiin leikkaa ja liimaa -tekniikalla. Niistä tuli ihanan hauskoja, ja kuinka hilpeä tunnelma luokassa olikaan niitä tehtäessä ja luettaessa. Koko koulu saa niitä lukea iloksensa, kunhan ensi viikolla ripustamme ne vitriiniin. Dada-runot ovat niin värikkäitäkin, kun leikkasimme sanat Suomen Kuvalehdistä.
Haikeaakin oli tänään, kun aloin jo hyvästellä abejani. Kuinka voikin olla joka vuosi sama tunne sydämessä, kuinka voikin oppilaisiinsa kolmen vuoden aikana kiintyä. He ovat opettajan työn ilo ja onni, oppitunnit työn paras osa. Maanantaina vielä evästän heitä tuleviin koitoksiin - ja ehkä vähän maailmallekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti