perjantai 21. kesäkuuta 2013

Iloista jussia Mäntymäeltä!




Pöntöstä kuuluu iloinen sirkutus, kun kirjosieppoemot lennättävät sinne hyönteisiä tavantakaa.  Ensi vikkolla siepon pojat varmaan jo lentelevät pihapiirissä.  Talitiaisen pojat ovatkin valloittaneet lähimännyn oksat lentoharjoituksiinsa. 

Asumme myös jänisten einesmailla.  Useasti jänö istuu puputtamassa voikukan tai suolaheinän lentiä ikkunan takana.  Naapurin koirat haukkuivat yhtenä päivänä kiivaasti: niiden lenkkipolulla lyllersi siili. Ja oravia, niitä riittää.  Paraastaan neljäkin oravaa on kierrellyt kilpaa saman männyn runkoa.  

Kielot ovat kukkineet, mustikat samoin.  Mutta metsäkurjenpolvi, matara, nurmitädyke, horsma, mesiangervo ja monet muut kostean metsän kasvit ovat kauniissa kukassa.  Maljakkoon poimin muutaman saniaisen lehden, mataranoksan ja pari vartta metsässä kasvavasta päivänliljasta - entisten asujien istuttama oletan.  

Kovin on siis luonnonläheistä meidän elomme täällä Mäntymäellä. 

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Entistä valkoisempaa

Toissapäivänä aloitti M. maalausurakan.  Sitä riittää varmasti koko kesäksi, sillä talkooväkeä ei taideta juuri saada, kun nuoriso on omissa töissään.  Eilen satoi kaatamalla, mutta tänään paistoi aurinko.  Tuuli on kova, joten maali kuivuu nopeasti, kenties liiankin.

Urakka aloitettiin autotallin otsalaudoista: valkoinen muuttuu valkoisemmaksi.  Suurin osa katosta on niin matalalla, että lautoihin yltää hyvin ja turvallisesti tikkailla.  Mutta takaseinällä maalatessa on oltava turvavaljaat.  Ne kiinnitettiin tiilen alla olevaan kattoruoteeseen, ja siinä köysi varmasti pysyy kiinni, sattui mitä tahansa. Silti hirvitti alhaalla katsella, kun maalari maalasi huojuvilla tikkailla mahdollisimman leveältä alalta, jotta työ joutuisi.  Hidasta se nimittäin on, kun tikkaita on laskeuduttava vähän väliä siirtämään. 






Aurinko paistoi kirkkaasti, mutta tuuli huojutti männynlatvoja. Maalaussää voisi olla tyynempikin.


Kirvesmies on tekemässä viimeisiä töitään meidän rakennuksella.  Tänään ovat valmistuneet terassien, kuistin ja autokatoksen ja -tallin pilarien kotelot ja kaiteet ovat saaneet viimeistelynsä.  

Hyvää työtä on Jukka Kukkola tehnyt!  Urakka alkoi syksyllä ja tekemistä on riittänyt muutamaa lyhyttä lomaa lukuun ottamatta tänne kesään saakka.  Hän on rakentanut meille hyvän talon. Paitsi että hän on rakentanut taloa niin ulkoa kuin sisältä, hän on käyttänyt aikaa suunnitteluun.  Sillä tavalla on saatu ratkaistua monia ongelmallisia paikkoja.  Yksi niistä oli eteisen WC.  Tällainen siitä tuli:


Portaiden alapinnat ovat näkyvissä kattona, ja matalan osan alle jäävään tilaan pääsemme kätevästi haitarioven kautta.  Oven päällä, portaan alla, on kiva hylly.  Komero on yllättävänkin käytännöllinen, ja se on niin tilava, että sinne mahtuu muutakin kuinn WC- ja talouspaperisäkit.  Täytyy pitää huoli, ettei sinne kasaudu romua, joka sinne myös unohtuu. 

Vielä on paljon tehtävää sisällä. Kuten kuvasta kenties näkyy, puuttuvat WC:stä vielä pyyhekoukut, samoin WC-paperitelineet. Ne täytyy malttaa käydä valitsemassa rauhassa, nimittäin niissäkin on yllättävän paljon valikoimaa. 

Muutaman päivän meillä oli hoidossa poikani koira, valkoistakin valkoisempi bichon frise. Sen, vanhan rouvan, lempipaikka oli terassi, ja se jarrutti kiivaasti, kun olin viemässä sitä metsään lenkille.  Terassilla oli pienten tassujen paljon mukavampi tepsuttaa. Suurin osa vanhan koiran ajasta kuluu lekotellessa, mutta aivan ihana seurakoira Emma on: se tahtoo olla aina siellä, missä emäntä ja isäntäkin ovat. 

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Aika tavaran kaupihtee




Äitini oli tarkka ja säästäväinen.  Mitään ei saanut heittää pois, ennen kuin pitkällisen harkinnan jälkeen. "Aika tavaran kaupihtee", sanoi äitini pohjalaismurteellaan. Oikeassa hän usein oli, mutta toisaalta oli hänellä ja isällä kova työ, kun muuttivat omakotitalosta kerrostalokaksioon.  Talon piharakennuksessa oli monta varastoa ja kellarissa iso autotalli täynnä tuota tavaraa, jolle aika arvonsa antaisi.  Moni tavara kyllä löysi uuden käyttäjän, esimerkiksi minun Jopoani ajoi monta vuotta joku isän työkaverin lapsi. 

Minulla on tullut eräänkin kerran mieleen tuo äidin viisaus, kun olemme vieneet rakennusjätettä kaatopaikalle.  Onneksi jotkin "jätteet" ovat unohtuneet kuormasta.  Niin kävi kahdeksalle metalliputkelle - minulla ei ole aavistustakaan, mihin niitä on aikanaan tarvittu - joista tuli kepit köynnöskrasseille.  Putket ovat kauniiisti ruostuneet ja ulottuvat muurin harjalle saakka.  Niitä pitkin on krassien hyvä kasvaa ja tällä vauhdilla muutaman viikon päästä jo kukkiakin. 




Kuistille Jukka Kukkola rakensi sopivat kaiteet petivaatteiden ja mattojen tuuletukseen.  Portaita on sen verran leveästi, että kukille on tilaa niilläkin.


Viime viikon aikana on Jukka Kukkola rakentanut terasseja niin ahkerasti, että ne ovat melkein valmiit; vain yksi kaide ja kaiteiden käsijohteet puuttuvat.

Kukkia terasseille mahtuukin paljon, ja kukkia ne tuntuvat kaipaavan.  Mutta vähitellen, vähitellen.  Tänään löysin muutamalla eurolla pelargonioita ja lobelioita.  Istutin niitä parvekelaatikoihin, jotka aikanaan saavat sijansa terassin kaiteelta. Muutama kukan istutin valkoiseen ruukkuun, joka näyttää mukavalta muurilla. 


Pihan siivous jatkuu.  Muuton jälkeen emme ole ehtineet pakata peräkärryä, vaikka jätettä on tullut tosi paljon.  Tänään oli siihen hommaan sopiva aika ja sää.  Pojan yläkoulussa tekemä kukkapylväskin oli odottamassa jätekuormaan menoa: sen lakkaus on hapertunut ja kansi on irti.  Mutta enpä kuitenkaan sitä jätteisiin vie.  Kunhan korjaan ja maalaan sen, siitä tulee taas oikein hyvä.  Terassilla tarvitaan kukkapylvästä!


torstai 6. kesäkuuta 2013

Lomapäiviä Mäntymäellä

Olemme asuneet Mäntymäellä 10 päivää.  Jokaiseksi päiväksi on riittänyt paljon tekemistä, enemmän on silti aina ollut suunnitelmissa.  Hitaasti mutta kuitenkin etenemme kohti yläkerran kuntoon saattamista.  Huomenna fiksataan portaita!

Käyttöönottotarkastuksessa tuli esille muutama seikka, jotka meidän täytyy korjata kuntoon. Olohuoneen ja ala-aulan välisiin portaisiin täytyy asentaa käsijohde.  Huomenna varmaankin teemme siitä suunnitelman, kun porrasasentajat tulevat korjaamaan muutaman  yläkerran portaan. 

Enemmän vaivaa on yläkerran huoneen ison ikkunan ulkopuolelle rakennettavasta turvakaiteesta.  Rakennustarkastaja ehdotti lasi- tai pleksikaidetta, mutta meidän mielestämme se on epäkäytännöllinen.  Päätimme tilata siihen ranskalaisen parvekkeen. 

Mutta sepä näyttääkin olevan vaikeampaa kuin voisi kuvitella.  Valmiina niitä ei saa ainakaan Rauta-Otrasta, josta sentään olemme saaneet ostettua melkein kaiken tarvitsemamme. Heillä ei ollut antaa edes vinkkiä valmistajasta.  Netistä löysin kaksi valmistajaa, jotka tekevät parvekekaiteita mittatilauksesta.  Tarjouspyynnöt ovat lähteneet, saapa nähdä ottavatko yhteyttä.


Terassien teko on vielä kesken, niin ettei ole mitään mahdollisuutta alkaa rakentaa pihaa.  Tahdoin kuitenkin edes muutaman yrtin kasvamaan.  Niinpä istutin kaupasta ostamani persiljan, ruohosipulin ja timjamin - lempiyrttini - ruukkuihin.  Kun pihamaalla ei oikein ollut rakentamiselta vapaata paikkaa, saivat ruukut sijansa kiveltä.  Siinä ne saavat kosolti aurinkoa - ja myös sadetta.


Viime päivät olen pessyt alakerran ikkunoita.  Miehen tytär pesi ennen muuttoa keittiön ja olohuoneen ikkunat, minulle jäivät ovet, eteinen, sauna, pesuhuone, WC, porras ja makuuhuone.  Aamupäivällä pesin makuuhuoneen ikkunan.  Ja illan suussa alkoikin aikamoinen ukkossade.  

Helteet taitavat olla ohi.