Mikä siinä onkin, että tunnelit ja urheiluhallit ovat kuntapäättäjistä niin tarpeellisia ja välttämättömiä. Niin Tampereella kuin Helsingissäkin suunnitellaan valtavia hankkeita. Toivovatkohan pormestarit jäävänsä historiaan niiden rakentajina, visionääreinä, jotka uskalsivat tehdä isoja ratkaisuja.
Tuskinpa Tampereen ratapihan kattavasta jääkiekkohallista saadaan Gaudin tai Guggenheimin kaltaista vetonaulaa, vaikka lobbarit rahankiilto silmissään sellaista visioivatkin. Rakennus tarvitsee myös sielun, ja sitä ei jäähallilla ole, ei vaikka sinne vietäisiin millaisia massatapahtumia tahansa. Taidemuseot, teatterit, kirkot ja konserttisalit luovat sielun taiteella, eivät ihmismassoilla.
Peruspalveluiden järjestämisestä ei glooriaa saa, niiden ylläpitäjä ei saa nimeään peruskiveen.
Koulut, kirjastot, terveysasemat, päiväkodit, vanhustentalot joutaa siistiä kaupunkikuvasta, sillä seinistä ei kannata maksaa. Tätä slogania kokoomus on viime vuosina hokenut, ja ilmeisesti sitä uskotaan. Niiden vähentämisellä maksamme nuo toiset seinät tai ainakin niiden vaatiman infran, eikä se ole halpaa.
Tampereella julkistettiin viime viikolla lista lakkautettavista kouluista: kolme lukiota (Kaarila, Hervanta ja Tammerkoski ja jo ensi syksynä Messukylä, josta taisteltiin vuosikausia mutta joka silti päätettiin lakkauttaa ja sulattaa osaksi Sammon suurlukiota - se rakennettiin muutama vuosi sitten, vaikka jo silloin nähtiin, ettei sinne riitä tarpeeksi oppilaita tilojen kokoon nähden; siis jo silloin oli ajatuksena pienentää lukioverkkoa, vaikka sitä ei ääneen sanottu) Sampolan yläkoulu, Saukonpuiston erityiskoulu sekä lukuisia alakouluja ollaan lakkauttamassa tai niiden toimintaa supistamassa.
Jo aiemmin esiteltiin suunnitelmaa, jossa pohdittiin useiden lähikirjastojen lakkauttamista, mm. oman kirjastoni Koivistonkylässä. Tämän vuoden listalle jäi Lamminpää, mutta mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, lakkautussuunnitelmaan palataan uudelleen.
Lakkautuslistan suunnittelua on ollut johtamassa kokoomuslainen apulaispormestari Kristiina Järvelä, mutta näin suuressa hankkeessa on varmasti mukana myös kokoomuslainen pormestari Timo P. Nieminen.
Samalla kun seinistä luovutaan, jätetään lapset ja nuoret ilman heille kuuluvaa lähipalvelua, omaa koulua. Samalla kun seinistä luovutaan, ollaan valmiit kyseenalaistamaan se työ, mikä on tehty monien koulujen erityisosaamisessa. Esimerkiksi Tammerkosken kuvataideopetus on tarjonnut monipuolisen vaihtoehdon niille nuorille, joita kiinnostaa visuaalinen maailma. Satojen pienten kolmasluokkalaisten tuttu ja turvallinen, kävellen tavoitettava alakoulu vaihtuu isoon kouluun kilometrien bussimatkan päähän. Se lähiolukio, johon pääsee vähän huonommalla keskiarvolla, on mahdollisuus niille nuorille, joille keskustan parhaiden lukioiden ovet eivät aukea. Se on heidän koulunsa, heidän mahdollisuutensa saavuttaa omat unelmansa.
On niin, että näillä leveyksillä seiniä tarvitaan, niitä hyviä tiloja, joissa ihmiset voivat olla, oppia, kasvaa, tavata toisiaan, rentoutua, parantua, elää turvassa. Ne ovat kuntalaisia varten, he tarvitsevat niitä. Tarvitaan seiniä, tarvitaan avaria, kauniita, remontoituja tiloja pikkulapsille, koululaisille, kotiäideille lapsineen, vanhuksille, sairaille, toipilaille - koko kaupungissa, ei vain keskustassa.
Pormestari, avaran huoneensa arvopöydän ääressä istuja, ei näe kuntalaista, vain tilikirjojen numerot - ja omat suuret visionsa. Olisikohan aika jalkautua kaupungille, istua TKL:n (tai HKL:n) bussin kyytiin ja mennä käymään pienessä päiväkodissa, lähikirjastossa, lähiön omassa lukiossa, vanhusten palvelutalossa sinä päivänä kun kirjastoauto poikkeaa sen pihaan. Ehkä niin näkisi enemmän oman kaupungin elämää kuin yritysvierailun lounastapaamisessa.
j.k. Tänään 1. joulukuuta Helsingin kaupunki julkaisi "kaikkien aikojen lakkautuslistan", kuten Hesari otsikoi. Ylipormestari Pajunen puhuu säästöistä, mutta kyse on lakkautuksista, leikkauksista. Säästöillä saadaan joskus jotakin aikaan, leikkaukset ovat vain menetyksiä: mistä luovutaan, se menetetään. Hesarissa virisi heti aamutuimaan ylettömän vilkas keskustelu, ja valtaosa kirjoittajista ihmetteli kaupungin linjaa. Ihmeteltiin myös sitä, mitä säästöjä syntyy, kun kaupunki lakkaa maksamasta itselleen vuokraa lakkauttamalla omia toimintojaan. Sitä sopiikin kysyä.
On ihmeteltävä, miten meillä oli sotavuosien jälkeen varaa alkaa maksaa lapsilisää ja kustantaa jokaiselle lapselle ilmainen kouluruoka, miten meillä oli varaa 70-luvulla siirtyä peruskouluun ja perustaa terveyskeskukset, kun yhteiskunta oli monin verroin köyhempi kuin nykyinen rikas Suomi. Mutta kun osa yhteiskunnan jäsenistä, pääomatuloa saavat, ei maksa lainkaan asuinkunnalleen veroa, on jouduttu siihen, että ne jotka maksavat, maksavat kaksinkerroin: ensin veroina ja sitten heikentyvinä palveluina.
Voi aikoja, voi tapoja!
2 kommenttia:
rrrrakastan sitä tulevaa parkkihallia. terv.nim. Työmaa täristi mun harkkapaikkaa niin, että tuli huono olo ja jalat kipeeks. Ite olin siinä sijainnissa onneks vaan kaks kuukautta, mut ne oikeet työntekijät kaiketi melkein kaks vuotta...
Hämpin parkki tarvitaan, mutta kouluja ja kirjastoja ei niin. Parkkihallin seinät ovat jotenkin vaan tärkeemmät. Toisaalta on tietenkin hyvä, että autot ajetaan katujen alle täyttämästä kaupunkia. Pois silmistä, pois mielestä. Ja kaupunki voi kyllä rahastaa siitä oikein mielellään, jos autoilla tahtoo, maksakoon.
Lähetä kommentti