Entistä valkoisempaa

Toissapäivänä aloitti M. maalausurakan.  Sitä riittää varmasti koko kesäksi, sillä talkooväkeä ei taideta juuri saada, kun nuoriso on omissa töissään.  Eilen satoi kaatamalla, mutta tänään paistoi aurinko.  Tuuli on kova, joten maali kuivuu nopeasti, kenties liiankin.

Urakka aloitettiin autotallin otsalaudoista: valkoinen muuttuu valkoisemmaksi.  Suurin osa katosta on niin matalalla, että lautoihin yltää hyvin ja turvallisesti tikkailla.  Mutta takaseinällä maalatessa on oltava turvavaljaat.  Ne kiinnitettiin tiilen alla olevaan kattoruoteeseen, ja siinä köysi varmasti pysyy kiinni, sattui mitä tahansa. Silti hirvitti alhaalla katsella, kun maalari maalasi huojuvilla tikkailla mahdollisimman leveältä alalta, jotta työ joutuisi.  Hidasta se nimittäin on, kun tikkaita on laskeuduttava vähän väliä siirtämään. 

Aurinko paistoi kirkkaasti, mutta tuuli huojutti männynlatvoja. Maalaussää voisi olla tyynempikin.

Kirvesmies on tekemässä viimeisiä töitään meidän rakennuksella.  Tänään ovat valmistuneet terassien, kuistin ja autokatoksen ja -tallin pilarien kotelot ja kaiteet ovat saaneet viimeistelynsä.  

Hyvää työtä on Jukka Kukkola tehnyt!  Urakka alkoi syksyllä ja tekemistä on riittänyt muutamaa lyhyttä lomaa lukuun ottamatta tänne kesään saakka.  Hän on rakentanut meille hyvän talon. Paitsi että hän on rakentanut taloa niin ulkoa kuin sisältä, hän on käyttänyt aikaa suunnitteluun.  Sillä tavalla on saatu ratkaistua monia ongelmallisia paikkoja.  Yksi niistä oli eteisen WC.  Tällainen siitä tuli:

Portaiden alapinnat ovat näkyvissä kattona, ja matalan osan alle jäävään tilaan pääsemme kätevästi haitarioven kautta.  Oven päällä, portaan alla, on kiva hylly.  Komero on yllättävänkin käytännöllinen, ja se on niin tilava, että sinne mahtuu muutakin kuinn WC- ja talouspaperisäkit.  Täytyy pitää huoli, ettei sinne kasaudu romua, joka sinne myös unohtuu. 

Vielä on paljon tehtävää sisällä. Kuten kuvasta kenties näkyy, puuttuvat WC:stä vielä pyyhekoukut, samoin WC-paperitelineet. Ne täytyy malttaa käydä valitsemassa rauhassa, nimittäin niissäkin on yllättävän paljon valikoimaa. 

Muutaman päivän meillä oli hoidossa poikani koira, valkoistakin valkoisempi bichon frise. Sen, vanhan rouvan, lempipaikka oli terassi, ja se jarrutti kiivaasti, kun olin viemässä sitä metsään lenkille.  Terassilla oli pienten tassujen paljon mukavampi tepsuttaa. Suurin osa vanhan koiran ajasta kuluu lekotellessa, mutta aivan ihana seurakoira Emma on: se tahtoo olla aina siellä, missä emäntä ja isäntäkin ovat. 

Aika tavaran kaupihtee

Äitini oli tarkka ja säästäväinen.  Mitään ei saanut heittää pois, ennen kuin pitkällisen harkinnan jälkeen. "Aika tavaran kaupihtee", sanoi äitini pohjalaismurteellaan. Oikeassa hän usein oli, mutta toisaalta oli hänellä ja isällä kova työ, kun muuttivat omakotitalosta kerrostalokaksioon.  Talon piharakennuksessa oli monta varastoa ja kellarissa iso autotalli täynnä tuota tavaraa, jolle aika arvonsa antaisi.  Moni tavara kyllä löysi uuden käyttäjän, esimerkiksi minun Jopoani ajoi monta vuotta joku isän työkaverin lapsi. 

Minulla on tullut eräänkin kerran mieleen tuo äidin viisaus, kun olemme vieneet rakennusjätettä kaatopaikalle.  Onneksi jotkin "jätteet" ovat unohtuneet kuormasta.  Niin kävi kahdeksalle metalliputkelle - minulla ei ole aavistustakaan, mihin niitä on aikanaan tarvittu - joista tuli kepit köynnöskrasseille.  Putket ovat kauniiisti ruostuneet ja ulottuvat muurin harjalle saakka.  Niitä pitkin on krassien hyvä kasvaa ja tällä vauhdilla muutaman viikon päästä jo kukkiakin. 

Kuistille Jukka Kukkola rakensi sopivat kaiteet petivaatteiden ja mattojen tuuletukseen.  Portaita on sen verran leveästi, että kukille on tilaa niilläkin.

Viime viikon aikana on Jukka Kukkola rakentanut terasseja niin ahkerasti, että ne ovat melkein valmiit; vain yksi kaide ja kaiteiden käsijohteet puuttuvat.

Kukkia terasseille mahtuukin paljon, ja kukkia ne tuntuvat kaipaavan.  Mutta vähitellen, vähitellen.  Tänään löysin muutamalla eurolla pelargonioita ja lobelioita.  Istutin niitä parvekelaatikoihin, jotka aikanaan saavat sijansa terassin kaiteelta. Muutama kukan istutin valkoiseen ruukkuun, joka näyttää mukavalta muurilla. 

Pihan siivous jatkuu.  Muuton jälkeen emme ole ehtineet pakata peräkärryä, vaikka jätettä on tullut tosi paljon.  Tänään oli siihen hommaan sopiva aika ja sää.  Pojan yläkoulussa tekemä kukkapylväskin oli odottamassa jätekuormaan menoa: sen lakkaus on hapertunut ja kansi on irti.  Mutta enpä kuitenkaan sitä jätteisiin vie.  Kunhan korjaan ja maalaan sen, siitä tulee taas oikein hyvä.  Terassilla tarvitaan kukkapylvästä!

Lomapäiviä Mäntymäellä

Olemme asuneet Mäntymäellä 10 päivää.  Jokaiseksi päiväksi on riittänyt paljon tekemistä, enemmän on silti aina ollut suunnitelmissa.  Hitaasti mutta kuitenkin etenemme kohti yläkerran kuntoon saattamista.  Huomenna fiksataan portaita!

Käyttöönottotarkastuksessa tuli esille muutama seikka, jotka meidän täytyy korjata kuntoon. Olohuoneen ja ala-aulan välisiin portaisiin täytyy asentaa käsijohde.  Huomenna varmaankin teemme siitä suunnitelman, kun porrasasentajat tulevat korjaamaan muutaman  yläkerran portaan. 

Enemmän vaivaa on yläkerran huoneen ison ikkunan ulkopuolelle rakennettavasta turvakaiteesta.  Rakennustarkastaja ehdotti lasi- tai pleksikaidetta, mutta meidän mielestämme se on epäkäytännöllinen.  Päätimme tilata siihen ranskalaisen parvekkeen. 

Mutta sepä näyttääkin olevan vaikeampaa kuin voisi kuvitella.  Valmiina niitä ei saa ainakaan Rauta-Otrasta, josta sentään olemme saaneet ostettua melkein kaiken tarvitsemamme. Heillä ei ollut antaa edes vinkkiä valmistajasta.  Netistä löysin kaksi valmistajaa, jotka tekevät parvekekaiteita mittatilauksesta.  Tarjouspyynnöt ovat lähteneet, saapa nähdä ottavatko yhteyttä.

Terassien teko on vielä kesken, niin ettei ole mitään mahdollisuutta alkaa rakentaa pihaa.  Tahdoin kuitenkin edes muutaman yrtin kasvamaan.  Niinpä istutin kaupasta ostamani persiljan, ruohosipulin ja timjamin - lempiyrttini - ruukkuihin.  Kun pihamaalla ei oikein ollut rakentamiselta vapaata paikkaa, saivat ruukut sijansa kiveltä.  Siinä ne saavat kosolti aurinkoa - ja myös sadetta.

Viime päivät olen pessyt alakerran ikkunoita.  Miehen tytär pesi ennen muuttoa keittiön ja olohuoneen ikkunat, minulle jäivät ovet, eteinen, sauna, pesuhuone, WC, porras ja makuuhuone.  Aamupäivällä pesin makuuhuoneen ikkunan.  Ja illan suussa alkoikin aikamoinen ukkossade.  

Helteet taitavat olla ohi.  

Ulkona tehdään terassia

Viime viikonloppuna muutimme Mäntymäelle.  Sisällä on kutakuinkin valmista, pihalla on paljon, paljon tekemistä.  Koko piha on tekemättä.

Maanantaiaamuna alkoi terassin teko.  Parissa päivässä on syntynyt jo iso ala.  Keittiön ikkunan alle tulee avoin terassi, olohuoneen ikkunoiden takana on katettu alue. 

Korkeasta ikkunasta näkyy kokonainen, valtava mänty ja paistaa aurinko! Minä istun tuolissa korjaamassa kokeita ja ihailen kotimaisemaa.  

Lauantaina alkaa loma - kunhan lakkijuhlat on juhlittu.  Silloin voin nauttia olostani uudella terassilla, sen minkä ehdin.  Nimittäin yläkerta on täysi kaaos: mikään ei ole paikallaan, ja pahvilaatikoita on joka paikassa. 

Mutta alakerrassa voi jo hyvin asua. 

Mäntymäen kukat

Viime kesänä vein Muotialaan kukkapenkkiin Mäntymäeltä, omalta tontilta, muutaman kalliokielon ja toivoin, että juurtuisivat ja nousisivat keväällä.  Viime viikolla huomasin kielojen kasvavan penkissä.  Tänään kaivoin ne varovasti kokonaisena multapaakkuna ja istutin isoon purkkiin.  Nyt kielot odottavat isolla kivellä lopullista asuinpaikkaansa Mäntymäen pihassa.  Sen pitäisi olla mahdollisimman paljon alkuperäisen kaltainen.  On katsastettava paikka rauhassa.

Viime kesän lomamatkalta Madeiralta toimme kolme sinisarjan juurakkoa.  Ne kasvoivat hyvin Muotialassa puulaatikossa.  Syksyllä siirsin ne ruukkuun ja talven ne viettivät pojan huoneessa.  Kovin pitkä talvi niille oi, ja varsin raihnaisilta ne nyt näyttävät.  Mutta uutta vihreää lehteä työntää jo jokainen taimi.  Toivottavasti Mäntymäen piha on niille hyvä kasvupaikka ja ehkä jo ensi kesänä - ei siis tänä kesänä - ne voisivat kukkiakin.  

Tänään kylvin puulaatikkoon krassin siemenet ja istutin pari markettaa.  Kun krassit itävät ja kasvavat ja kun päästään heinäkuuhun, ne varmaankin kukkivat kauniisti muuria vasten.  

Metsässä, melkein pihassa kukkakiven takan on monta taivaansinistä mätästä.  Jokin orvokki siinä kukkii iloa meille ohikulkijoille. 

Komeroa asennetaan

Talo alkaa olla pian muuttovalmis.  Muutto tosin siirtyi viikolla, mutta eipä tuo haittaa.  Mieluummin muutamme sisältä kutakuinkin valmiiseen taloon kuin elämme viikkokausia keskellä rakennustyömaata  - nimittäin kun voimme valita.  Ainahan ei voi.

Iso työ on Inarioiden asentaminenkin. Eilen alettiin makuuhuoneen komeron asennus, ja tänään on jatkettu.  Nyt Jukka ja M.  ovatkin jo asentamassa liukuovia.

Välillä täytyy siivota porausten jälkiä.

Mäntymäki esittäytyy

 Keskiviikkoiltapäivä 24.4. oli aurinkoinen.  Mäntymäellä oli täysi tohina päällä vielä puoli viideltä: minä siivosin ja kirvesmies viimeisteli olohuoneen parkettia.

Mutta vähän vaille viisi kaikki oli valmista talonäytökseen.

Kuin päivän kunniaksi syksyllä istuttamani lumikellot olivat avanneet nuppujaan ison kiven juuressa.

Kävijöitä riitti tasaisesti koko kaksituntisen.(Vaikka kuvassa ei ketään näykään.  En nimittäin kysynyt lupaa kuvaamiseen, joten siksi kävijät on kuviteltava. :D )

Huoneet näyttivät kumman autioilta, tyhjiltä ja suurilta, kun kaikki rakentamisen välineet oli viety pois. 

Oli mukava rupatella esittelyn jälkeen niin talotehtaan edustajan kuin Gradon Lauri Kristonkin kanssa ja todeta: Hyvältä näyttää! 

Ilta-aurinko antoi esittelyillan päätteeksi pitkät säteensä poikki olohuoneen aina keittiön nurkkaan saakka. Viime päivinä  siivotessani keittiön kaappeja olen nauttinut ilta-auringosta.  Taloa suunnitellessa ja rakentaessa en osannut kuvitellakaan, miten aurinko tosiaan kiertää talon ja antaa valonsa näin täydellisesti läpi talon. 

K

Esittelyn jälkeen on rakentamista jatkettu ja viime päivät ovat menneet niin siivoamisessa kuin maalaamisessakin.  Aulan lattia on täynnä parvekepuita, jotka maalataan ennen kuin niistä tulee kaiteet.

Alakerran huoneet ovat valmiit.

Yläkerrassa on vielä tapetoitavaa, sillä tapetointihommat menivät aluksi pahasti pieleen.  Ensimmäinen urakoitsija onnistui pilaamaan niin tapetoinnin kuin tapetitkin. Siitä tuli meille paljon vaivaa ja kuluja.  Onneksi löytyi tosiammattilainen korjaamaan tapetoinnin kuntoon.

Olohuoneen lattia on täynnä vanhojen tapettien silppua, kun mokia korjataan. Aikamoista keikkumista ja kumartelua Riitta Kivikartanon työ olohuoneessa oli, mutta jälki on hyvää ja kaunista. Yläkerran tonen makuuhuone odottaa vielä korjaamista.  Toivottavasti saamme sen kuntoon ensi viikolla.  Toiseen ostimme uudet tapetit viidessätoista minuutissa - kauppa oli menossa kiinni ja tarvitsimme tapetit seuraavaksi aamuksi. Mutta eipä tullut silti tehtyä huonoa valintaa. Saimme vihreän sijasta sinisen huoneen.  Mutta se sopii, kun huone on eteläisen auringon puolella.