sunnuntai 29. elokuuta 2010
Parasta tänä kesänä
Parasta kesässä 2010 olivat valo, vesi ja lämpö.
Nyt valo ja lämpö tuntuvat olevan auttamatta ohi: vettä kyllä sataa ja on niin koleaa, että aamulla oli etsittävä villasukat jalkaan. Keskiviikkona on jo kalenterinkin mukaan syksy.
Kesän aluksi sain nauttia lämmöstä ja häikäisevästä auringosta Italiassa. Kuvan lapset leikkivät Bergamon torilla. Italialaiset osaavat olla kaupunkilaisia, ja he kestävät helteet lukuisten suihkukaivojensa ja kaupunkilaisille tarkoitettujen juomapaikkojen avulla. Eikä kaduilla kulkijoilla ole kiirettä. Kuumuus väsyttikin, ja valo häikäisi välillä silmät kipeiksi.
Mutta silloin, alkukesällä, ne tuntuivat ihmeellisiltä. Vielä silloin ei edes aavistanut, että kuumuutta ja häikäisevää valoa riittäisi yli kaksi kuukautta kotimaassakin. Valoa, lämpöä ja vettä. Kuva on otettu juhannuksen aikaan, yöllä. Siinä on kaikkein paras: rannan rauha. Olin ainoa ihminen noissa maisemissa. Kuikat nukkuivat vastarannalla. Jossakin kukkui käki, ja aamuyöstä alkoi ruovikko laulaa.
Valo ja vesi. Ääretön maisema, karu ja
kovakin. Mutta rannan rauha vallitsi heinäkuisena hellepäivänä näilläkin rannoilla - kun unohti ne kymmenet ihmiset, jotka olivat minun laillani tulleet tutustumaan majakkasaareen.
Valoa ja lämpöä riitti myös omalla pihalla. Niistä nauttivat myös perhoset, joita tuntui olevan enemmän kuin kertaakaan ennen näissä pihani hortensioissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Kauniita kuvia.
Nyt on ollut kovasti perhosia tänä kesänä, ilahduttavaa sinänsä.
Neitperhoset ja nokkosperhoset on upeimpia niistä.
Ihana perhoskuva, itse en ole saanut ikuistettua kerralla edes kahta :D
Kiitos. Kommenttia kirjoittaessasi tekstini oli kovasti vaiheessa. Kuvien liittäminen tekstiin tuntuu aina yhtä työläältä. Mitähän juttua en hallitse?
Pihallani oli lukuisia nokkos- ja neitoperhosia. Kajaanissa seurasin pitkiä aikoja jotakin nokiperhosta, tai pikemminkin nokiperhosten parvea. Niitä en kuitenkaan onnistunut saamaan kuvaan riittävän läheltä - ne pitävät lentelystä. Nämä kotipihan perhoset viihtyivät paikallaan.
Ja nytpä löysinkin uuden editorin. Hurraa! Kuvia on paljon helpompi käsitellä, mm. ne saa juuri siihen paikkaan tekstiä, johon tahtoo. Ja kuvatekstejäkin voi lisätä.
Selailin vanhoja blogeja ja löysin hienon perhoskuvan näistä N-perhosista kukkasella.
Hieno kuva!
Kiitos, Suloensio! En ole tullut vilkaisseeksi blogiani kunnolla aikoihin, on ollut niin hirveästi työtä. Perhosten aika on ohi, syksy on tullut. Mutta onneksi on vielä aurinko.
Lähetä kommentti