Vaihteeksi olen ilman tietokonetta. Puolitoista vuotta sitten ostamani kone ei ole hintansa arvoinen. Tämä blogi ei ole vielä vuottakaan täyttänyt, ja olen ties montako (ainakin kolme) kertaa joutunut ilmoittamaan, etten ole mahdillisuudessa kirjoitella, kun ei ole konetta.Tietenkin koneita on, koulussakin monta kymmentä. Mutta enpä mielelläni siellä näitä tekstejä kirjoittele. Nyt kirjoitan poikani koneelta. Sekään ei ole kivaa. Oma kone on sentään oma.
On rasittavaa, kuinka monet jutut ovat liimautuneet tähän koneeseen. Ei elämä saisi olla näin haavoittuvaa, ei yksikään kone saisi olla näin tärkeä.
Eikä se korvaamaton olekaan, ei siis yksikään koneyksilö. Kyllähän näitä varakoneita on. Mutta jos ei olisi, miten sitten voisi tulla toimeen? En ole yrittänytkään niiden edellisten paussien aikana. Olen löytänyt tilaisuuden hoitaa pankkiasiani, lukea sähköpostini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti