keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Runon ja suven päivänä

Aamulla nostimme lipun salkoon, ja minä yritin muistaa Nocturnen sanat.  Kovin on melankolinen tuo Leinon runo.



Kukkapenkkien kitkeminen jatkuu, jatkuu... Tietääköhän joku, miten vuohenputken voisi poistaa.  Tiedän: se on hyvää salaattiainesta, mutta ei sen tarvitse koko kukkapenkkiä valloittaa. En ole yhtään innostunut jänönapilastakaan, niin söpö kuin sen kukka onkin.

Onnellista on kuitenkin se, että penkistä toiseen siirtämäni taimet näyttävät juurtuneen.  Ensi keväthän lopullisen tuloksen vasta näyttää, mutta iloinen voin olla nytkin. 

Nyt ovat oikean käden sormet sen verran kipeät - nivelrikko vaivaa taas - että on pakko hellittää.

Kahvin aika.  Kuvissa on aamupäivän kahvihetki. Kirvat ja muurahaisetkin olivat välipalalla.  Ja mustarastas lauloi pihassa, ja laulurastas vastasi metsästä. 

Onnellista runon ja suven päivää, lukijani!






2 kommenttia:

a-kh kirjoitti...

Vuohenputken voi syödä salaattina.

Leila kirjoitti...

Niin voi ja hyvää onkin. Mutta kukkapenkissä oli sitä aivan liikaa! Aika hyväksi sain sen kesän aikana riivittyä, ja kukatkin pääsivät kukkimaan. Hieno kes, vai mitä!