Olin taas viikon päivät Kajaanissa, lapsuuteni ja nuoruuteni kaupungissa. Pakkanen paukkui melkein koko ajan -20 asteen kylmemmällä puolella. Pienen koirani tassut palelivat jo kymmenen minuutin lenkillä.
Parina päivänä aurinko häikäisi valollaan pihapiirin kuusten latvoja - itse valopallo jäi metsän reunan taakse, niin matalalta se joulukuun lopulla Kainuussa paistaa.
Talvi toi valoa Kajaaniin muutenkin. UPM:n tyhjentyneisiin tehdashalleihin on tulossa valtavat tietokoneet. Työtä ne eivät sentään tuo sadoille vaan aluksi vain kymmenille kainuulaisille, mutta uskoa tulevaan ne kyllä vahvistavat. Renforsin Rannan, entisen tehdasalueen, kehitykselle uudella laitoksella on varmasti iso merkitys.
Jotakin surullista on siinä, että kyse on valtion hankkeesta, Tieteen tietotekniikan keskuksesta, joka on korkeakoulujen palvelinkeskus. Juuri tiedettä pitäisi Kainuussa tukea nyt, kun mikään voima ei tunnu voivan kääntää Oulun yliopiston päätä lopettaa Kajaanin opettajankoulutuslaitos.
Koneet tuntuvat korvaavan ihmiset, tekniikka humanismin. Parempi kuitenkin, että edes palvelin palvelee tiedettä, kun tutkijat ja opiskelijat eivät sitä voi tehdä.
Taitaa olla kuvaavaa tälle ajalle. Oulun yliopisto on saanut tukea päätökselleen kokoomuslaiselta opetusministeriltä Henna Virkkuselta, vaikka tämä aikanaan vakuutti päätöksen olevan yliopiston oma ja itsenäisesti tehty. Kovin kaksinaamaista peliä tunnutaan pelattavan niin ministeriössä kuin yliopiston hallinnnossakin.
2 kommenttia:
Minulle on Kainuu jäänyt vähän hunningolle. Kun viimeksi lähdin sieltä linja-autolla, oli tienvieressä käsky, että Meteli seis. Vaalassa olen vieraillut ja Puolanka-lehteä olin vähän aikaa tekemässä.
Minulle taas Kuopio oli ennen viime kesää vain kaupunki, jonka ohi ajan muutaman kerran vuodessa. Viime kesänä sitten pysähdyin yhdeksi yönseuduksi - ja mukavaltahan tuo näytti, vaikka liian paljon on tuhottu. Sen näytti museossa ollut hieno näyttely. Satuitkohan näkemään sen? Edellisen kerran olinkin käynyt Kuopiossa 70-luvun puolivälissä, ja silloin oli vielä paikallaan Saastamoisen kulma. Paras muisto tuolta käynniltä on juuri se, kun kävimme alakerrassa syömässä. Virttynyt, mutta mukava tunnelma siellä.
Muuten olen kyllä Savossa käynyt monessakin kunnassa: Pielavedellä, Vesannolla, Konnevedellä - ja Etelä-Savossa myös.
Lähetä kommentti