Tiistai-iltana talon yksikerroksiseen osaan oli rakennettu katon tukirakenteet valmiiksi.
Eilen olikin taas tapahtunut paljon: katto oli saanut räystäslaudat ja aluskatteen. Mutta isoin muutos ulkonäössä on siinä, että kaarevaan seinään oli kiinnitetty tuulensuojalevyt ja eristevillat. Ilman levyjä on enää kaksi lyhyttä seinää. Olohuoneen eteläpäädystä on jo näkyvissä melkein neljä metriä korkea ikkunan aukko.
Metsästä katsottuna olohuoneen ikkunat ja terassi näyttävät oikein hyviltä. Tätä näkymää ei monikaan näe, sillä metsässä ei taida liikkua muut kuin me ja meidän mukavat naapurimme.
Alakerran tilat ovat nyt avarat ja tilaa riittää. Minulle tuli harras tunnelma, kun seisoin saunan kulmauksessa ja katsoin etelään kohti korkeaa ikkunaa. Kuin olisin kirkossa ollut. Alempi kuva on otettu parvekepäädystä, keittiön ovelta. Sieltä näkyy myöhemminkin olohuoneeseen, mutta ei sentään aivan talon läpi.
Eilen tontille tuotiin jo ikkunat ja ovet!
2 kommenttia:
Hienolta näyttää! Talosta tulee selvästi kaunis ja sopivasti hieman erilainen kuin nuo alueella olevat talot. Kaareva seinä on mukavasti pehmentävä. Ja neljä metriä korkea ikkuna, luontoon, metsään. Oi onnea! Tuntee olevansa keskellä metsän vihreyttä tai talven valkeutta.
Olen täälläpäin joskus ihmetellyt mielessäni, kun jokuset rakentavat parhaat näköalaikkunansa kadulle päin, vaikka takana olisi puita ja luontoa ja ennen kaikkea rauhaa katseilta. Kesämökkikunnassani on talo, jonka piha rakennettiin kadulle päin, oleskelutilat ja terassit, ja vielä itään. Talon takana lännessä olisi metsikkö ja sen läpi kuultava meri..
PS Tuo kirjainkerberos on vaikea, en tahdo millään saada selvää kirjaimista, kun kirjaimet ovat oudon kiemuraiset! Saas nähdä, saanko kommentin läpi!
Kiitos, Iines. Minunkin mielestäni talosta tulee kaunis. Se on aika lailla erilainen kuin kadun muut talot jo siitä syystä, että se rakennetaan rinteeseen ja siksi siinä on nuo kolme tasoa.
Me suunnittelimme talon tarkasti juuri meidän tontille: otimme huomioon korkeuserot ja ilmansuunnat. Yksi keskeinen suunnittelun lähtökohta oli se, että metsän täytyy näkyä sisälle, suorastaan tulla sisään. Oli siis itsestään selvää, että olohuone avautuu metsään isoine ikkunoineen. Terassin piirsin vähän kuin "huvikseni" noin isoksi, mutta arkkitehti oli heti sitä mieltä, että se on hyvä, ja hän jatkoi sitä vielä saunapäädystä.
Ilmansuunnat ovat elämässä tärkeät. Pohjoisen valo on kaunis, mutta jos kaikki isot ikkunat ovat pohjoiseen ja itään, on talossa väistämättä aika pimeää suurimman osan vuotta. Talvipäivinäkin voi olla kirkasta ja ihanan valoisaa hetken aikaa, kun talviaurinko paistaa etelän ikkunasta matalalta muutaman tunnin.
En ymmärrä minäkään monien ihmisten ajattelua, kun he taloansa sijoittavat tontille. Ehkä he eivät ole tulleet ajatelleeksi sijoittelua, näkymiä ja ilmansuuntia. Niitä kun täytyy ajatella. Monille tuntuu olevan tärkeämpää se, mitä on talon sisällä - sisustus on monen harrastus nykyään. Onhan sekin tärkeää ja mukavaa, mutta isot asiat ensin. Sisustusta voi aina muuttaa, tapettien uusiminenkaan ei ole mahdotonta. Mutta ikkunoita on jälkeenpäin aika vaikea rakentaa, puhumattakaan huonejärjestyksestä.
MInunpa täytyy poistaa tuo kommentoinnin tarkistus. Milloinkahan lienen sen asetuksiini lisännyt.
Lähetä kommentti