keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Juhannusta kohti!



Valmista tuli. Viikko siinä meni, ja isompi homma oli kuin ajattelinkaan. Muutama puulaatta täytyy vielä ostaa, loppuivat kesken kaupasta. Onneksi on ollut sateita, niin että kylvökset ja istutukset ovat saaneet veden taivaalta. Olisi aika homma kastella niitä, ja juomaveden tuhlaustakin.


Muutama kuvaharjoitelma tältä aamulta, kun viimein oli kesävaloa.

Oikein iloista ja kesänlempeää juhannusta jokaiselle!


Olen netin ulottumattomissa heinäkuun alkupuolelle asti, joten kirjoittamisessakin on sen mittainen tauko. (Ellen sitten intoudu kirjaston koneelta kirjoittelemaan.)

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Fyysisen työn ihanuudesta



Eipä ole ollut tapanani pyhittää lepopäivää, vaikka toisaalta pidänkin siitä ajatuksesta, että on oltava katkoja työntekoon ja muuhun arkiseen aherrukseen. Siihen sunnuntait ovat oikein omiaan. En viihdy kauppakeskuksissa, niin että mulle on aivan sama, ovatko kaupat sunnuntaisin auki vai eivät.

Mutta sunnuntaiaamuisin, kun lehdet on luettu ja kahdet kahvit juotu, on oikein hyvä ajankohta saada jotakin hyödyllistä aikaan. Tänä aamuna se hyödyllinen oli auton sisätilojen siivous. Kyllä olikin kertynyt hiekkaa! Mikä johtuu siitä, että meneillään on isompi projekti: terassin laajennus. Eräskin asennushiekkasäkki on autolla kuljetettu rautakaupasta pihalle.

Kun talvet on omistettu ennen kaikkea henkisille uurastuksille, on kesällä erityisen mukavaa saada aikaan käsillään ja huomata nopeasti työnsä tulokset. Pidän fyysisen työn tuomasta väsymyksestä, pidän siitä, että lihaksissa tuntuu se, mitä on tehnyt. Tällä iällä on hyvä huomata myös se, että edelleen on voimissaan ja pystyy moneen. Talvella olen ajoittain huolissani kunnostani, laiska kun olen välillä lähtemään lenkille. Kirjaan tartun mieluummin, kun joutoaikaa liikenee.

Terassin teko ei tokikaan ole vain yhden naisen urakka, vaan siinä on tarvittu kumpaakin poikaani. Rivakasti olemme poikien kanssa hommia paiskineet. Se on ollut mukavaa.

Pihatöitä riittää edelleen. Kukkapenkki on laajennettava. Pihan takaosasta päätin kokeilla tehdä kukkakeon, saapa nähdä onnistuuko se. Se onkin hidas projekti. Nyt on valmiina pohja, jossa on terassin kuopasta kaivettu maa-aines. Siihen sekoitan muutaman pussin multaa. Peruskasviksi kylvän apilaa ja loppukesästä kerään ketokasvien siemeniä. Päivänkakkaraa, puna-ailakkia, kellokukkia, siankärsämöä. Siemenet vain maahan talvea odottamaan, ja keväällä nähdään, nouseeko mitään.

En kuitenkaan näinäkään päivinä ole lukemista unohtanut. Suosittelen jokaiselle Marja-Liisa Vartion romaaneja ja runoja, Raija Siekkisen novelleja ja pienoisromaaneja, Carol Shieldsin novelleja ja romaaneja. Ja miesten kirjoja myös. Nyt vain on niin, että taaskin lukulistallani näyttää olevan enimmäkseen naisia.

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Juhlat ja kesä


Toukokuu on ohi. Ohi ovat myös juhlat.

Kuva on tamperelaisen lukion lakkiaisjuhlista viime lauantailta. Istuin salissa ja katselin onnellisia nuoria, jotka saivat valkoisen lakkinsa kolmen vuoden aherruksen jälkeen. Ohjelmassa oli kaunista musiikkia ja perinteisiä puheita. Ja tietenkin lakkiaisjuhlallisuudet Gaudeamus igitureineen.

Vaikka olen joka kevät lakkiaisjuhlissa, olivat nämä juhlat kuitenkin erilaiset. En ollut omassa koulussani, vaan poikani koulussa. Poikani oli yksi heistä, jotka tuossa juhlassa lakitettiin.

Äidin ylpeydellä ei ollut rajoja, kun rehtori sanoi hänen nimensä ja ilmoitti hänen saavan stipendinkin, muusikon stipendin. Hän olikin mukana esiintymässä jokaisessa koulunsa juhlassa. Niistä ja muistakin ansioista se hänelle annettiin, kertoi musiikinopettaja myöhemmin koulun pihalla.

On mukavaa järjestää juhlia. Olen järjestänyt tänä keväänä kahdet: oman kouluni rehtorin vapaamuotoiset eläkejuhlat ja poikani lakkiaiset. Iloisia juhlia vietimme.

On onnellista huomata, että vieraat viihtyvät, että kaikilla on mukavaa. Kun vieraat juttelevat keskenään vapautuneesti ja iloisesti, vaikkeivat ole aiemmin toisiaan tavanneetkaan, tuntee onnistuneensa emäntänä. Sellaiselta minusta tuntui lauantaina. Iltapäivän tunnit vierähtivät siivillä.

Nyt on kesä. Aika on rajaton. Nyt ehdin taas uloskin kuvaamaan.