Pöntöstä kuuluu iloinen sirkutus, kun kirjosieppoemot lennättävät sinne hyönteisiä tavantakaa. Ensi vikkolla siepon pojat varmaan jo lentelevät pihapiirissä. Talitiaisen pojat ovatkin valloittaneet lähimännyn oksat lentoharjoituksiinsa.
Asumme myös jänisten einesmailla. Useasti jänö istuu puputtamassa voikukan tai suolaheinän lentiä ikkunan takana. Naapurin koirat haukkuivat yhtenä päivänä kiivaasti: niiden lenkkipolulla lyllersi siili. Ja oravia, niitä riittää. Paraastaan neljäkin oravaa on kierrellyt kilpaa saman männyn runkoa.
Kielot ovat kukkineet, mustikat samoin. Mutta metsäkurjenpolvi, matara, nurmitädyke, horsma, mesiangervo ja monet muut kostean metsän kasvit ovat kauniissa kukassa. Maljakkoon poimin muutaman saniaisen lehden, mataranoksan ja pari vartta metsässä kasvavasta päivänliljasta - entisten asujien istuttama oletan.
Kovin on siis luonnonläheistä meidän elomme täällä Mäntymäellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti