Äitini oli tarkka ja säästäväinen. Mitään ei saanut heittää pois, ennen kuin pitkällisen harkinnan jälkeen. "Aika tavaran kaupihtee", sanoi äitini pohjalaismurteellaan. Oikeassa hän usein oli, mutta toisaalta oli hänellä ja isällä kova työ, kun muuttivat omakotitalosta kerrostalokaksioon. Talon piharakennuksessa oli monta varastoa ja kellarissa iso autotalli täynnä tuota tavaraa, jolle aika arvonsa antaisi. Moni tavara kyllä löysi uuden käyttäjän, esimerkiksi minun Jopoani ajoi monta vuotta joku isän työkaverin lapsi.
Minulla on tullut eräänkin kerran mieleen tuo äidin viisaus, kun olemme vieneet rakennusjätettä kaatopaikalle. Onneksi jotkin "jätteet" ovat unohtuneet kuormasta. Niin kävi kahdeksalle metalliputkelle - minulla ei ole aavistustakaan, mihin niitä on aikanaan tarvittu - joista tuli kepit köynnöskrasseille. Putket ovat kauniiisti ruostuneet ja ulottuvat muurin harjalle saakka. Niitä pitkin on krassien hyvä kasvaa ja tällä vauhdilla muutaman viikon päästä jo kukkiakin.
Kukkia terasseille mahtuukin paljon, ja kukkia ne tuntuvat kaipaavan. Mutta vähitellen, vähitellen. Tänään löysin muutamalla eurolla pelargonioita ja lobelioita. Istutin niitä parvekelaatikoihin, jotka aikanaan saavat sijansa terassin kaiteelta. Muutama kukan istutin valkoiseen ruukkuun, joka näyttää mukavalta muurilla.
Pihan siivous jatkuu. Muuton jälkeen emme ole ehtineet pakata peräkärryä, vaikka jätettä on tullut tosi paljon. Tänään oli siihen hommaan sopiva aika ja sää. Pojan yläkoulussa tekemä kukkapylväskin oli odottamassa jätekuormaan menoa: sen lakkaus on hapertunut ja kansi on irti. Mutta enpä kuitenkaan sitä jätteisiin vie. Kunhan korjaan ja maalaan sen, siitä tulee taas oikein hyvä. Terassilla tarvitaan kukkapylvästä!
2 kommenttia:
Kivan näköiset terassit tulossa teillä. Saako kysyä mistä materiaalista ne on tehty?
Asuntomessuilla ihastuimme komposiittiin, joka on tehty puusta ja muovista. Sen pitäisi olla kestävää ja helppohoitoista, ja mikä parasta, sen on luvattu pitävän värinsä.
Lähetä kommentti