Komeroa asennetaan

Talo alkaa olla pian muuttovalmis.  Muutto tosin siirtyi viikolla, mutta eipä tuo haittaa.  Mieluummin muutamme sisältä kutakuinkin valmiiseen taloon kuin elämme viikkokausia keskellä rakennustyömaata  - nimittäin kun voimme valita.  Ainahan ei voi.

Iso työ on Inarioiden asentaminenkin. Eilen alettiin makuuhuoneen komeron asennus, ja tänään on jatkettu.  Nyt Jukka ja M.  ovatkin jo asentamassa liukuovia.

Välillä täytyy siivota porausten jälkiä.

Mäntymäki esittäytyy

 Keskiviikkoiltapäivä 24.4. oli aurinkoinen.  Mäntymäellä oli täysi tohina päällä vielä puoli viideltä: minä siivosin ja kirvesmies viimeisteli olohuoneen parkettia.

Mutta vähän vaille viisi kaikki oli valmista talonäytökseen.

Kuin päivän kunniaksi syksyllä istuttamani lumikellot olivat avanneet nuppujaan ison kiven juuressa.

Kävijöitä riitti tasaisesti koko kaksituntisen.(Vaikka kuvassa ei ketään näykään.  En nimittäin kysynyt lupaa kuvaamiseen, joten siksi kävijät on kuviteltava. :D )

Huoneet näyttivät kumman autioilta, tyhjiltä ja suurilta, kun kaikki rakentamisen välineet oli viety pois. 

Oli mukava rupatella esittelyn jälkeen niin talotehtaan edustajan kuin Gradon Lauri Kristonkin kanssa ja todeta: Hyvältä näyttää! 

Ilta-aurinko antoi esittelyillan päätteeksi pitkät säteensä poikki olohuoneen aina keittiön nurkkaan saakka. Viime päivinä  siivotessani keittiön kaappeja olen nauttinut ilta-auringosta.  Taloa suunnitellessa ja rakentaessa en osannut kuvitellakaan, miten aurinko tosiaan kiertää talon ja antaa valonsa näin täydellisesti läpi talon. 

K

Esittelyn jälkeen on rakentamista jatkettu ja viime päivät ovat menneet niin siivoamisessa kuin maalaamisessakin.  Aulan lattia on täynnä parvekepuita, jotka maalataan ennen kuin niistä tulee kaiteet.

Alakerran huoneet ovat valmiit.

Yläkerrassa on vielä tapetoitavaa, sillä tapetointihommat menivät aluksi pahasti pieleen.  Ensimmäinen urakoitsija onnistui pilaamaan niin tapetoinnin kuin tapetitkin. Siitä tuli meille paljon vaivaa ja kuluja.  Onneksi löytyi tosiammattilainen korjaamaan tapetoinnin kuntoon.

Olohuoneen lattia on täynnä vanhojen tapettien silppua, kun mokia korjataan. Aikamoista keikkumista ja kumartelua Riitta Kivikartanon työ olohuoneessa oli, mutta jälki on hyvää ja kaunista. Yläkerran tonen makuuhuone odottaa vielä korjaamista.  Toivottavasti saamme sen kuntoon ensi viikolla.  Toiseen ostimme uudet tapetit viidessätoista minuutissa - kauppa oli menossa kiinni ja tarvitsimme tapetit seuraavaksi aamuksi. Mutta eipä tullut silti tehtyä huonoa valintaa. Saimme vihreän sijasta sinisen huoneen.  Mutta se sopii, kun huone on eteläisen auringon puolella.

Talonäytös

Keskiviikkona talomme ovet ovat avoinna kiinnostuneille. Taloteko järjestää talonäytöksen, ja mukana ovat myös portaamme valmistanut Grado Design sekä keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteet toimittanut Nelko.

Tiistaina siivoilemme talon siihen malliin, että kävijät voivat siihen mukavasti tutustua. Kovasti keskeneräistä talossa on. Mutta kun aikaa muuttoon on vielä vajaat viisi viikkoa, saa ollakin! Viidessä viikossa tekee ihmeitä.

Tähän viestiin en liitäkään muita kuvia kuin ilmoituksen. Lisää kuvia ja juttua tuleekin sitten kun on esittely pidetty.

Tervetuloa Mäntymäelle!

Kaappeja ja säätöjä

Pääsiäisen alla tulivat Nelkon kalusteet keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen.  Samassa kuormassa tulivat myös yläkerran makuuhuoneiden komerot.  Kun koko kuorma oli kannettu viime viikon keskiviikkona sisään, korkeita komeroita oli olohuoneessa yhdeksän.

Kuluneena viikonloppuna oli tehtävä taas iso urakka: siivosimme käytännössä kaikki huoneet.  Minä jynssäsin vessojen seinät ja lattiat.  Ja vaikka käytin siihen tuntikausia, tuntuu, etteivät kaakelit ole vieläkään puhtaat.  Loppusiivouksessa ne on käsiteltävä höyrypesurilla. M. täytti jätesäkkejä parketin, LVI-kalusteiden ja sähköjen asennuksesta syntyneellä roskalla ja imuroi koko huushollin perusteellisesti. 

Komeroiden kantamiseen yläkertaan tarvittiin meidän lisäksemme M:n poika ja tytär poikaystävineen.  Kuinka voikin olla vaatekomerossa painoa!  Kapea portaikko aiheutti oman kierteensä kantamiseen, mutta onneksi nuoret olivat ajattelevaisia ja suojasivat pahveilla niin nurkat, portaat  kuin käsijohteetkin.  Seinät ja portaat säilyivät kuin säilyivätkin ehjinä kantamisruljanssissa. Samoin kantajat, vaikka koville ottikin - ainakin meillä vanhoilla.

Nyt komerot odottavat oikeissa huoneissa paikalleen asentamista. Yläkerrassa on jo parketti.  Mutta tekemistä riittää silti sielläkin: sähkö- ja tapetointitöitä sekä listoitusta.

Pesuhuoneessa alkaa sen sijaan olla jo melko valmista.  Suihkutkin on asennettu paikoilleen. Valitsimme ison sadevesisuihkun, ja odotan kovasti ensimmäistä suihkua!  Miltähän sade mahtaa tuntua?

Jukka Kukkola oli asentanut perjantaina jo ovetkin pesuhuoneeseen ja WC:hen. Kauniilta näyttävät.

Lauantaina ja sunnuntaina kannoimme WC-kalusteet oikeisiin tiloihin.  Kukkola asentaa niitä sopivassa tahdissa tällä viikolla.

Viime viikolla oli ilmestynyt kattoon ja seiniin aikamoinen määrä erilaisia värkkejä ja vekottimia.  Jokaisen huoneen ja aulan kattoon oli tullut palovaroitin.  Ylä- ja alakerran seinään oli asennettu kattokonvektorin säädin.  Vaikka siinä on lämpimänkin ilman valitisin, ei meidän laite puhalla kuin viilennystä.  Laite on italialainen, ja muistan joltakin matkaltani suunnilleen samanlaisen hotellihuoneesta.  Hyvin toimi, vaikka lämmitin piti kyllä aikamoista ääntä.  Saapa nähdä, pitääkö viilennys.  Tästä eteenpäin emme enää hikoile kesähelteillä, eikä viilennys maksa laitteiden hankinnan jälkeen juuri mitään, kun viileä ilma saadaan kallioperästä.

Ylhäällä muutamassa nurkassa on  varsin huomaamaton laite.  Päätimme asennuttaa taloon myös hälytysjärjestelmän, sillä rakennusvaiheessa se on helpoin ja edullisin asentaa.  Hälytyksen säätölaite on eteisen seinässä.  Siinä on taas yksi opettelemisen paikka!

Kiukaalla on oma laitteensa, jolla se ajastetaan ja sen lämpötila säädetään.  M. ei ollut aivan tyytyväinen sähkömiehen asennukseen ja korjasi vähän.  Muutkin säätimet piti suoristaa. Mikä lienee, etteivät asentajien asetukset asettuneet aivan suoraan, vaan venksottivat mikä vasempaan mikä oikeaan...

Valmista tulee

Viime viikolla valmistuivat portaat.  Gradon asentajat tulivat keskiviikkoaamuna ja nopeasti alkoi tapahtua: ensin saivat kaiteet tukirakenteensa.  Siinä piti olla tarkkana, sillä rakenteissa kulkee lattialämmitysputket, ja niitä ei tietenkään saa porata.  Kaiteet on kuitenkin kiinnitettävä monin pitkin pultein, jotta ne kestävät paikallaan.  Lasia on 250 kiloa, se on kuusi milliä vahvaa ja se kestää muutakin kuin hipaisua.

Tasojen välille suunnittelimme Gradon Lauri Kriston kanssa portaat, joissa ei tarvita kaiteita ja joita on helppo käyttää, onpa kulkemassa ylös tai alas makuuhuoneen tai keittiön suunnasta tai suuntaan. Tavoitteena oli myös se, etteivät portaat täyttäisi aulaa liiaksi, jotta kulkeminen keittiön, eteisen ja makuuhuoneen välillä olisi helppoa ja mukavaa. Nämä portaat tuntuvat täyttävän kaikki ehdot.  Vähän niitä täytyy vielä ensi viikolla viimeistellä, mutta kokonaisuus on jo nyt kaunis ja käytännöllinen.

Portaiden väriä mietimme kauan, sillä männynrungon punaruskeaa ei ollut saatavilla.  Päädyimme eebenpuuhun, joka voisi näyttää aivan mustaltakin.  Mutta kun Osmo-puuvahaa pyyhittiin huolellisesti maalauksen jälkeen erikoispaperilla, tulos oli läpikuultava ja väri vaaleni tummanruskeaksi.  Tammen syyt näkyvät kauniisti, ja pinta on elävä.  M. käsitteli mäntypilarit samalla värillä ja samalla menetelmällä, ja tulos on hämmästyttävän lähellä portaiden väriä.  Pelkäsimme, että männyssä väri olisi erilainen kuin tammessa, ovathan puulajit erilaisia kovuudeltaan ja syyrakenteeltaan.

Yläkerran portaista tulee osittain WC:n katto.  Niin olimme suunnitelleet, eikä ollut mitään syytä muuttaa   suunnitelmaa sen jälkeen kun portaat olivat valmiit. 

Joskus talon suunnitteluvaiheessa - silloin kun alakerran eteisen WC siirtyi portaiden alle  ja portaista tuli umpinaiset -  mietimme, mahtaako portaikosta tulla kuilumainen.  Onneksi se pelko oli turha.  Portaikko on metrin levyinen, ja kun etulevyt ovat valkoiset niin kuin seinätkin,  riittää portaikossa tilantuntua aivan riittämiin.  Korkeutta on yli kuusi metriä. Kaksi ikkunaa tuo mukavasti valoa.

Tiistaiaamuna tulivat keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteet ja yläkerran komerot.  Nelkon auto tuli pihaan vähän yhdeksän jälkeen, ja puoli yhdentoista maissa olimme M:n pojan kanssa kantaneet tavarat mäkeä ylös oikeaan huoneeseen. Komerot oli kuitenkin jätettävä vuorokaudeksi autokatokseen, sillä niiden kantamiseen eivät minun voimani riittäneet.  M. kun sattui olemaan juuri tuona aamuna työmatkalla Pohjois-Suomessa, eikä kantajiksi muita löytynyt, piti meidän pärjätä yhden naisen ja yhden nuoren miehen voimin. Onneksi oli H.! Häneltä eivät voimat loppuneet.

Vieläkin ovat lihakset kipeät isosta urakasta: kaapit olivat painavia ja kantamisvauhti oli nopea. Rekkakuskilla oli reitillään muitakin paikkoja, joihin piti ehtiä päivän aikana - ja vielä illaksi takaisin Lapinlahdelle. 

Keittiön kaapit täyttävät nyt puolet keittiön lattiasta.
Ne näyttävät hyvältä, mutta asentamiseen on vielä aikaa, sillä ensin on asennettava parketti.  Ja sehän tarkoittaa, että kaappeja on siirrettävä pois tieltä siksi aikaa.

Aikataulut eivät ole oikein pitäneet tässä rakentamisen vaiheessa. Ei tarvita kuin pari sairaspäivää, kun hommat eivät etenekään siinä tahdissa kuin oli suunniteltu.

Mutta onneksi meillä ei ole hoppua muuttaa.

Nykyinen asunto on nyt myyty, mutta muuttopäivä on vasta kesäkuun alussa.  Siihen saakka saamme rakentaa rauhassa.

Monella suunnalla tulee valmista.  Sähkömiehet ovat asentaneet jo valaisimiakin.  Nurkassa on Masto, joka tuo korkeaan tilaan yleisvaloa.  Tässä päässä olohuonetta emme välttämättä tarvitse lainkaan kattovalaisinta, vaikka sille onkin rasia asennettu.

Toissapäivänä Jukka Kukkola sai saunan melkein valmiiksi; vain listoja puuttuu.  Meidän hommamme on käsitellä lauteet parafiiniöljyllä, niin kuin teimme seinille ja katolle pari viikkoa sitten.  Saunaan mahtuu erinomaisesti kaksi, oikein hyvin neljä ja mukavasti kuusikin ihmistä. Valitsimme saunaan tukevan Helo Rocher-kiukaan, josta löytyy riittävästi tehoa kohtuullisen tilavaan saunaan.

Loppuvaiheessa talosuunnittelua havahduimme siihen, että saunan ikkuna voisi olla isompi, mutta muutos ei enää onnistunut.  Kyllä pienestäkin metsän näkee, mutta panoraamaikkuna olisi kyllä ollut lauteilla istujille mukavampi. Mutta kaikkea ei voi saada.

Valoa valkoisella

 Kevät etenee, vaikkei sitä lämpömittarista huomaa.  Tänä aamuna se näytti  -17 astetta.

Mutta aurinko paistaa! Ja se paistoi vielä kuuden jälkeen, kun ehdimme eilen Mäntymäelle.  Ilta-auringon oranssinkeltainen valo kulkee alakerrassa ja värjäilee seiniä.

Eteinen on valmistunut: seinät on maalattu ja lattia laatoitettu. Laatat näyttävät hyviltä, vaikka ovatkin hyvin pölyiset ja suorastaan likaiset.  Alakerran maalattujen seinien väri ei vastaa isona pintana sitä, mitä ajattelimme pienestä värinäytteestä.  Niin voi käydä, mutta se pakottaa miettimään tapettien vaihtoa.  Vieläköhän se olisi mahdollista?  Vaatii tänään yhden puhelinsoiton.

Tänään tulevat portaat ja kaiteet.  Onkin jännä päivä, nimittäin portaat muuttavat niin paljon alakerran ilmettä.

Viime viikonloppuna siivottiin, ja ensi viikonloppuna siivotaan.  Tällä viikolla ovat valmistuneet panelikatot kodinhoitohuoneeseen ja vessoihin.  Puunkappaleita ja sahanpurua on taas paljon, samoin eristevillajätettä, jota on tullut saunan seinien eristämisestä.

Siivottavaa siis riittää joka huoneessa - paitsi yläkerrassa, jossa odottavat parketit ja tuplexit asennusta niin kuin alakerran makuuhuoneessakin.  Yläkerta saa lattiansa ensin, alakerta vasta myöhemmin.

Saunassa on jo alumiinipaperit ja koolaukset seiniä varten valmiina.  Katto on paneloitu.  Puu on tervaleppää.  Viikonlopun aikana me suojaamme panelit parafiiniöljyllä.

Kodinhoitohuoneesta puuttuu kalusteet ja sisäovet, muuten alkaa näyttää jo valmiilta.  Paitsi että siivoamista riittää täälläkin ja sähkörasioita on kiinnitettävä niin kattoon kuin seiniinkin, silikonisaumat puuttuvat, samoin kattolistat.

Paljon on vielä tekemistä, vaikka onkin jo hyvin erinäköistä kuin kuukausi sitten.

Katto on valkovahattua kuusipanelia. Se näyttää kauniilta, kun puun syyt kuultavat valkoisen läpi.

Uunikin on taas ilman muovisuojusta.  Aikamoinen pöly sitä peittikin, ja uuni on pestävä vielä perusteellisesti, ennen kuin sitä seuraavan kerran poltetaan.

Kirkko vai sairaala

Nyt on talo tasoitettu.

Eilen menimme Mäntymäelle siivoamaan, ja siivottavaa totisesti riitti.  Lattiat olivat valkoisen pölyn ja kokkareen peitossa. Tarvittiin kunnon maskit, että pystyttiin tekemään työtä ja hengittämään samanaikaisesti.  Mutta onneksi suojia on kehitetty ja ne ovat niin tehokkaita, etteivät pienimmätkään hiukkaset pääse hengitysteihin.

Ensin vetelin kumilastalla isoimmat kasat ja kokkareet jätesäkkeihin.  Sitten M. irrotteli teräslastalla lattiaan takertuneen massan, minkä jälkeen minä vetelin uudelleen kumilastalla syntyneen sotkun pois.  Imurointi oli viimeinen työvaihe, ja  niin on tehokas uusi Makita, että lattia näytti imuroinnin jälkeen entiseltä: betoninharmaalta.




Mutta koville imuri joutui, ja alakerran imuroituani oli säiliö tyhjennettävä - imurista oli tullut tosi painava eikä se enää imenyt kunnolla.

Ikkunoiden, ovien ja uunin suojaus oli tosi tarpeen. Roiskeita oli joka paikassa.  Viimeiseksi ennen tasoitusta teippailimme sähköpistokkeet, joista oli suojus hävinnyt, sekä keskuspölynimurin imuaukot.  Se oli viisas teko!

Talossa on nyt niin valkoista, että silmiä häikäisee.  Siivottu talo levittää ympärilleen hartaan tunnelman.  Hetkittäin tunnelma on kuin kirkossa: valkoisuus ja valo sen tekevät, samoin kuin ikkunoiden muoto ja olohuoneen korkeus.

Katot ovat nyt valmiit.  Niiden valkoisuuden merkitys korostuu pimeänä vuodenaikana, kun tarvitaan valoja: päivänvalovalaistus säilyttää valkoisen valkoisena. 

Oikealla oleva kuva on makuuhuoneen ovelta olohuoneeseen.  Tästä näkymästä olen pitänyt koko rakentamisen ajan.  Olen varma, että aamut ovat rauhallisia, kun vasta heränneenä kukee tämän näkymän ohi keittiöön aamukahvin keittoon. 

Valkoisuus korostuu erityiseti korkealla seinällä, jossa sisäikkunat melkein katoavat yläkerran valkoiseen. Talo tuntui niin puhtaan valkoiselta, että mielikuvitus lisäsi sinne rivin terässänkyjä puhtaine valkeine lakanoineen.

Ulkoa tuleva valokin on keskipäivällä puhtaan valkoista.  Tämä näkymä viehätti minua suuresti siivouspäivänä: makuuhuoneessa olevan vaatehuoneen ovelta aulan ja  keittiön ruokailutilan ikkunan kautta ulos.
 

Olimmeko siis siivoamassa kirkkoa vai sairaalaa? Vai kenties kuitenkin tuonnempana lisää väriä saavaa taloamme.