Valmista tulee

Viime viikolla valmistuivat portaat.  Gradon asentajat tulivat keskiviikkoaamuna ja nopeasti alkoi tapahtua: ensin saivat kaiteet tukirakenteensa.  Siinä piti olla tarkkana, sillä rakenteissa kulkee lattialämmitysputket, ja niitä ei tietenkään saa porata.  Kaiteet on kuitenkin kiinnitettävä monin pitkin pultein, jotta ne kestävät paikallaan.  Lasia on 250 kiloa, se on kuusi milliä vahvaa ja se kestää muutakin kuin hipaisua.

Tasojen välille suunnittelimme Gradon Lauri Kriston kanssa portaat, joissa ei tarvita kaiteita ja joita on helppo käyttää, onpa kulkemassa ylös tai alas makuuhuoneen tai keittiön suunnasta tai suuntaan. Tavoitteena oli myös se, etteivät portaat täyttäisi aulaa liiaksi, jotta kulkeminen keittiön, eteisen ja makuuhuoneen välillä olisi helppoa ja mukavaa. Nämä portaat tuntuvat täyttävän kaikki ehdot.  Vähän niitä täytyy vielä ensi viikolla viimeistellä, mutta kokonaisuus on jo nyt kaunis ja käytännöllinen.

Portaiden väriä mietimme kauan, sillä männynrungon punaruskeaa ei ollut saatavilla.  Päädyimme eebenpuuhun, joka voisi näyttää aivan mustaltakin.  Mutta kun Osmo-puuvahaa pyyhittiin huolellisesti maalauksen jälkeen erikoispaperilla, tulos oli läpikuultava ja väri vaaleni tummanruskeaksi.  Tammen syyt näkyvät kauniisti, ja pinta on elävä.  M. käsitteli mäntypilarit samalla värillä ja samalla menetelmällä, ja tulos on hämmästyttävän lähellä portaiden väriä.  Pelkäsimme, että männyssä väri olisi erilainen kuin tammessa, ovathan puulajit erilaisia kovuudeltaan ja syyrakenteeltaan.

Yläkerran portaista tulee osittain WC:n katto.  Niin olimme suunnitelleet, eikä ollut mitään syytä muuttaa   suunnitelmaa sen jälkeen kun portaat olivat valmiit. 

Joskus talon suunnitteluvaiheessa - silloin kun alakerran eteisen WC siirtyi portaiden alle  ja portaista tuli umpinaiset -  mietimme, mahtaako portaikosta tulla kuilumainen.  Onneksi se pelko oli turha.  Portaikko on metrin levyinen, ja kun etulevyt ovat valkoiset niin kuin seinätkin,  riittää portaikossa tilantuntua aivan riittämiin.  Korkeutta on yli kuusi metriä. Kaksi ikkunaa tuo mukavasti valoa.

Tiistaiaamuna tulivat keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteet ja yläkerran komerot.  Nelkon auto tuli pihaan vähän yhdeksän jälkeen, ja puoli yhdentoista maissa olimme M:n pojan kanssa kantaneet tavarat mäkeä ylös oikeaan huoneeseen. Komerot oli kuitenkin jätettävä vuorokaudeksi autokatokseen, sillä niiden kantamiseen eivät minun voimani riittäneet.  M. kun sattui olemaan juuri tuona aamuna työmatkalla Pohjois-Suomessa, eikä kantajiksi muita löytynyt, piti meidän pärjätä yhden naisen ja yhden nuoren miehen voimin. Onneksi oli H.! Häneltä eivät voimat loppuneet.

Vieläkin ovat lihakset kipeät isosta urakasta: kaapit olivat painavia ja kantamisvauhti oli nopea. Rekkakuskilla oli reitillään muitakin paikkoja, joihin piti ehtiä päivän aikana - ja vielä illaksi takaisin Lapinlahdelle. 

Keittiön kaapit täyttävät nyt puolet keittiön lattiasta.
Ne näyttävät hyvältä, mutta asentamiseen on vielä aikaa, sillä ensin on asennettava parketti.  Ja sehän tarkoittaa, että kaappeja on siirrettävä pois tieltä siksi aikaa.

Aikataulut eivät ole oikein pitäneet tässä rakentamisen vaiheessa. Ei tarvita kuin pari sairaspäivää, kun hommat eivät etenekään siinä tahdissa kuin oli suunniteltu.

Mutta onneksi meillä ei ole hoppua muuttaa.

Nykyinen asunto on nyt myyty, mutta muuttopäivä on vasta kesäkuun alussa.  Siihen saakka saamme rakentaa rauhassa.

Monella suunnalla tulee valmista.  Sähkömiehet ovat asentaneet jo valaisimiakin.  Nurkassa on Masto, joka tuo korkeaan tilaan yleisvaloa.  Tässä päässä olohuonetta emme välttämättä tarvitse lainkaan kattovalaisinta, vaikka sille onkin rasia asennettu.

Toissapäivänä Jukka Kukkola sai saunan melkein valmiiksi; vain listoja puuttuu.  Meidän hommamme on käsitellä lauteet parafiiniöljyllä, niin kuin teimme seinille ja katolle pari viikkoa sitten.  Saunaan mahtuu erinomaisesti kaksi, oikein hyvin neljä ja mukavasti kuusikin ihmistä. Valitsimme saunaan tukevan Helo Rocher-kiukaan, josta löytyy riittävästi tehoa kohtuullisen tilavaan saunaan.

Loppuvaiheessa talosuunnittelua havahduimme siihen, että saunan ikkuna voisi olla isompi, mutta muutos ei enää onnistunut.  Kyllä pienestäkin metsän näkee, mutta panoraamaikkuna olisi kyllä ollut lauteilla istujille mukavampi. Mutta kaikkea ei voi saada.