tiistai 28. elokuuta 2012

Tiilet ja talli

Paljon on taas parissa päivässä tapahtunut.  Muutos on erityisen iso maisemassa kadulta katsottuna, kun autotalli on saanut runkonsa. Yllättävän korkea siitäkin tulee, mutta toisaalta se ei haittaa ketään: meiltä se ei peitä näkymiä parvekkeelta, ja naapuri saa puolestaan vähän suojaa meidän pihalle päin. Komealta näyttävät männyt tallin takana.

Tästä kulki ennen polku.  Nyt siitä avautuu meidän piha rakennuksineen.  Aikanaan tallin oikealle puolelle rakennetaan muuri ja pihaportaat.  Piha noudattaa hyvin kaavamääräystä siitä, että piha-alue on jaettava julkisempaan katupihaan ja suojaisaan oleskelupihaan.


Tällä puolella taloa me pääasiassa oleskelemme: terassi tulee kuvan etualalle, ja autotallin, naapurin pihan ja metsän väliin jää pieni, suojaisa piha. Vielä en oikein osa hahmottaa, mille korkeudelle piha asettuu, mutta kaikki aikanaan.  Metsän puolelta katsottuna talli näyttää aivan tavallisen korkuiselta, vaikka toisaalta juuri tästä kuvasta huomaa, että tallin ja naapuritalon katot  ovat samalla korkeudella.

Kaikki seinät on nyt rakennettu tuulensuojalevyyn saakka ja mikä mukavinta, tiilet on asetettu katolle säntillisiin riveihin. Pian talo on kokonaan suojassa syyssateilta. Tällä viikolla nimittäin asennetaan ikkunat ja ovet.  Ne on jo nostettu talon sisälle odottamaan asennusta.  Alakuvassa on näkymä työhuoneen ikkunasta (yläkuvassa siis kapean seinän ylempi ikkuna) Valtaväylälle päin.  Autoja ei näy eikä kovin paljon kuulukaan, sillä ääniin tottuu.


sunnuntai 26. elokuuta 2012

Siivousviikonloppu

Perjantaina ja lauantaina oli kaunis ja aurinkoinen sää. Oli oivallinen ajankohta tehdä tontilla ja talossa suursiivous.

Talon seinät on melkein kokonaan eristetty, ja leikkuujätettä oli tullut valtavasti.   Talon ulkopuolella oli aikamoinen määrä laudan ja lankun kappaleita, joilla rakentajat eivät tehneet mitään.

Aloimme perjantai-iltana siivousurakan.  Silloin meitä oli kolme: minä, M. ja M:n vanhempi poika. Saimme raivattua suurimman osan. Sunnuntaina jatkoimme aluksi kolmistaan: minä, M. ja M:n nuorempi poika, illemmalla lopetimme homman kahdestaan. Melkoinen urakka siis.

Minä siivosin talon sisältä villan riekaleet, muovit, tupakantumpit, tupakka-askit, laudan kappaleet.  Keräsin työkalut, naulat ja ruuvit muutamaan laatikkoon. Roskaa tuli monta jätesäkillistä ja eristevillamuoviin käärittyä jätevillakääröä. Mutta kun työ oli tehty, talo näytti tosi siistiltä. (Voit verrata edellisen tekstin kuviin!) Mies ja pojat kantoivat puutavaran liiteriin, raivasivat tuulensuojalevyjätteen ja pakkasivat peräkärryn.


Suunnilleen tämän näkymän näemme aikanaan makuuhuoneemme ovelta.  Ainoastaan oikealla olevan palkin oikea puoli rakennetaan seinäksi, ja olohuoneen puolelle sitä vasten rakennetaan takkauuni. Portaiden molemmin puolin tulee lasikaide. Alakuvasta näkyy lähes koko ylätaso - otin kuvan siitä kohdalta, jossa aikanaan on saunatilojen WC. 



Viikonlopun jätekuorma.  Puujäte ei ole jätettä ollenkaan, vaan hyvää polttopuuta.

perjantai 24. elokuuta 2012

Alakerta saa seinät ja katon

 Tiistai-iltana talon yksikerroksiseen osaan oli rakennettu katon tukirakenteet valmiiksi.

 Eilen olikin taas tapahtunut paljon: katto oli saanut räystäslaudat ja aluskatteen. Mutta isoin muutos ulkonäössä on siinä, että kaarevaan seinään oli kiinnitetty tuulensuojalevyt ja eristevillat.  Ilman levyjä on enää kaksi lyhyttä seinää.  Olohuoneen eteläpäädystä on jo näkyvissä melkein neljä metriä korkea ikkunan aukko. 

Metsästä katsottuna olohuoneen ikkunat ja terassi näyttävät oikein hyviltä.  Tätä näkymää ei monikaan näe, sillä metsässä ei taida liikkua muut kuin me ja meidän mukavat naapurimme.


 Alakerran tilat ovat nyt avarat ja tilaa riittää. Minulle tuli harras tunnelma, kun seisoin saunan kulmauksessa ja katsoin etelään kohti korkeaa ikkunaa.  Kuin olisin kirkossa ollut.  Alempi kuva on otettu parvekepäädystä, keittiön ovelta.  Sieltä näkyy myöhemminkin olohuoneeseen, mutta ei sentään aivan talon läpi.

Eilen tontille tuotiin jo ikkunat ja ovet!


maanantai 20. elokuuta 2012

Kattotuoleja

Tänään olivat olohuone ja saunaosasto saaneet kattorakenteet.  Talo alkaa saada lopullista hahmoaan, kun terassin kattoa kannatteleva palkkikin on jo paikallaan.  Katon rakenne on mielenkiintoinen,  sillä kattotuoleissa ei ole riittävästi pituutta terassin katoksi asti.  Saapa nähdä, miten lopullinen katto rakentuu. Aikamoista lauta- ja lankkuviidakkoa talon runko on tässä vaiheessa.

Tämä kuva onkin uudesta kulmasta: meidän oleskelupihaltamme, lounaasta. Se on hyvin suojaisa piha, sillä vasemmalle jää metsä, taakse naapurin piha tonttien välisine pensaineen ja puineen, oikealla on aikanaan autotallin seinä, ja edessä tuo kaikki mikä kuvassa näkyy, siis talo kaikessa komeudessaan.

Näitä näkymiä ei pian enää voi nähdä.  Kattoristikkojen läpi näkyvät mäntyjen latvukset. 

Sen sijaan alemmassa kuvassa oleva näkymä on lähes lopullinen.  Sen näkee kun astuu ulko-ovesta sisään.


perjantai 17. elokuuta 2012

Puoli taloa


Hervannan valtaväylää pyoräilevä tai kävelevä näkee puiden lomasta meidän talomme nousevan.  Talvella talo näkyy autoilijoillekin, kun lehtipuut ovat paljaina.

Kotikadulta katsottuna kaksikerroksinen osa näyttää jo talolta, kun parvekepääty ja alakerta ovat saaneet tuulensuojalevyt ja kun kuistin kattokin on rakennettu tiiliä vaille. Pitkä seinä tosin muuttuu vielä, kun oven vieren korkea ikkuna sekä alaportaikon ja yläkerran kylppärin ikkuna-aukot avataan. Paljon kuitenkin vielä puuttuu, kun koko alakerran ylätaso on alkutekijöissään - puoli taloa uupuu vielä.  Aavistaa voi jotakin, kun tietää, mitä tuleman pitää. 


Puutteen huomaa oikein hyvin, kun tulee talolle Citymarketin suunnasta: talo näyttää tosiaan puolikkaalta.  Ylätasosta on näkyvissä vain runkorakenteiden ylälaudat.  Hassu näkymä.  Olen tyytyväinen siihen, että suunnittelun loppusuoralla suurensimme pohjoisen makuuhuoneen ikkunaa.  Pohjoinen valo pääsee sisään valtoimenaan, ja voimme ihailla kesäisiä auringonlaskuja kunnolla.  Ikkunasta on mukava näkymä puutarhamyymälään, jossa kesäisin on kaunis kukkaloisto.

Tontin rajalla oleva valli kaipaa ruokkoamista, mutta sen aika on varmaan vuonna 2014.

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Piti tulla katto, mutta tulikin seinä

Kun eilen oli kaksikerroksiseen osaan rakennettu räystäät ja asennettu aluskate ja kun edellisenä päivänä oli tontin rajalle tuotu aika kuorma kattotiiliä, kuvittelin, että tänään talossa olisi katto.  Mutta eipä ollutkaan, vaan olikin tehty seinä.  Tuulensuojalevyt ja eristysvillat oli saatu paikalleen yhteen ulkoseinään. Kylpyhuoneen ikkuna oli unohdettu avata, mutta muuten seinä alkaa näyttää siltä, miltä pitääkin - paitsi että verhous aikanaan onkin puuta.

Kesken runkorakentamisen keksimme, että yläkerran aulasta voisi saada ikkunat olohuoneeseen.  (Alun perin olimme miettineet ikkunoiden rakentamista korkealle ulkoseinään, mutta se ei ollut mahdollista - ja kattoikkunoita emme tahdo.) Nopealla toiminnalla saimmekin muutoksen aikaan niin, että  suunnilleen kuvassa oleva näkymä ylhäältä alas on nähtävissä aikanaan.  Jaa, puut sentään peittyvät seinän ja katon taakse ja muitakin muutoksia lienee luvassa.  Avointa tilaa ylhäältä alas emme taloomme tahtoneet, sillä olemme suunnitelleet yläkerran myös omaksi erilliseksi asunnokseen, joskus kenties jollekulle. Emme myöskään tahdo äänten kulkeutuvan ylhäältä alas emmekä alhaalta ylös.  Ikkunat ovat mukavat, tuleehan niiden kautta valoa yläaulaan ja ne rikkovat ison seinäpinnan olohuoneessa.  Saapa nähdä, miltä ne lopulta näyttävät.


Portaiden sijaintia piti pitkään miettiä, mutta senkin ratkaisi lopulta se, että tahdomme yläkerran erilliseksi. Niinpä portaat lähtevät ulko-oven vierestä L:n muotoisina. Alakerran WC jää osittain niiden alle. Tila on hyötykäytössä!

maanantai 13. elokuuta 2012

Kaareva seinä

Tänään taloon oli rakennettu kaarevan seinän runko.  Siitä nämä kolme kuvaa kertovat aivan riittävästi. Alin kuva on otettu "olohuoneesta", joten se antaa aavistuksen siitä, millaiset näkymät ikkunoista avautuvat.  Nyt näkymiä riittää kaikkien seinien ja kattojen läpi. Se on ihmeellistä - olla sisällä ja ulkona samanaikaisesti.



torstai 9. elokuuta 2012

Korkeuksiin

Tänään talon kaksikerroksinen osa oli saanut kattorungon.  Huimiin korkeuksiin rakennus kohoaa kadulta katsottuna.  Tästä kuvasta ei oikein hahmota talon kokonaisuutta, kun kaarevan seinän eikä ylätason päätyseinän runkoa ole olemassa. Mutta parvekkeen runko on.

Alakuvassa on talon runko metsästä päin; aika lailla muita kadun taloja korkeammalle meidän talomme nousee, kun kalliorinteellä seisoo.  Kyllä se on varmasti uljas näky, kunhan valmiiksi saadaan.


keskiviikko 8. elokuuta 2012

Toinen kerros

Maanantai-iltana pääsimme kiipeämään toiseen kerrokseen.  Välipohjan levyt oli asennettu.

Näkymät toisesta kerroksesta ovat vieläkin upeammat kuin kuvittelin.  Kun suurennat kuvaa, huomaat, että vasemmalla ylhäällä kattojen päällä näkyy metsää.  Se on kilometrien päässä.  Näemme sen aikanaan sekä aulan että työhuoneen ikkunoista ja parvekkeelta.  Mikä ihanuus! Samoin näemme puiden latvojen lomitse Valtaväylälle. Avaruutta ja tilaa, juuri niin kuin toivoimmekin.



Huiman korkealta talo näyttää kadulta katsottuna.  Eikä tämä korkeus tietenkään ole lopullinen: taloon tulee pulpettikatto molempiin osiin, joten vasen seinä kohoaa vielä aika lailla.  


Metsän puolelta katsottuna talon on jo hyvin hahmollaan.  Kaareva seinä puuttuu vielä, mutta muuten seinien rakenteet on tehty huonekorkeuteen.


Tämä kuva on otettu viikonloppuna. Torstaina oli rakennettu alakerran väliseinään välipohjaa tukeva palkki. Aloin kovasti ihmetellä porrasperustuksen ja palkin väliin jäävää korkeutta: tuntui heti, ettei se riitä pitkälle kulkijalle, vaan hänelle tulee tarve kumartua.  Mittaa meillä ei ollut mukana, mutta silmämittani on ennenkin ollut varsin tarkka.

Otimme yhteyttä talotehtaaseen ja perjantaina siellä tehtiinkin nopeasti päätökset muutoksesta, joka jo saman päivän aikana pantiin toteutukseen: palkki nostetttiin välipohjaan.  Nyt portaita mahtuu kulkemaan yli kaksimetrinenkin mies. Virhe oli tapahtunut jo aikaa sitten suunnittelussa, ja virheitä sattuu toki jokaisella työmaalla.  Mutta kyllä me tarkkoina saamme olla.

Onneksi työmaamme on kilometrin päässä, niin että voimme poiketa siellä joka ilta.  Nykyään yritämme opetella sanomaan menevämme Mäntymäelle, kun tähän asti olemme puhuneet tontille menosta.

perjantai 3. elokuuta 2012

Runko rakentuu

Keskiviikkoiltana tontilla odotti iso muutos:  talo oli alkanut nousta. Taloteko rakentaa meidän talomme vesikattoon ja lämmitysvalmiiksi.  Siitä jatkavat muut urakoitsijat.

Ihmettelimme "ikkunoita" ja "ovia"  ja kiertelimme "talon" sisällä tiloja mittailemassa.  Toisaalta talo tuntuu isolta, toisaalta jokin hämää ja jotkin etäisyydet tuntuvat pieniltä. Talon saattoi jo alkaa nähdä, vaikka pystyssä ei vielä ollut kuin kolmen alakerran seinän runkopuut.

Keskiviikkona oli tehty myös viimeiset valut, ja autotalli ja -katoskin ovat valmiina rakennettavaksi. 

Tänään puolilta päivin oli  talon rungon pystytys edennyt olohuoneen puolelle - paitsi että kaarevan seinän rakentajat näyttävät jättävän viimeiseksi. Päädyssä olevat palkit osoittanevat olohuoneen kattokorkeuden.

Kuvan alareunassa muuten on näkyvissä maanantai-illan askarteluni tulos.  Tontilla on oltava varoituskilvet, jotta emme joudu vastuuseen mahdollisesti ulkopuoliselle aiheutuneista vahingoista, jos hän luvatta on mennyt tontille ja satuttanut itseään.

Välipohjavasatkin olivat saaneet jo paikkansa.  Tästä kuvasta voi jo aavistella, miten korkealta katselemme maisemaa, kun istumme yläkerran parvekkeella.

Nopeasti työ näyttää etenevän, ja jo ensi viikolla talo alkaa varmaankin näyttää talolta.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Talo tulee!

Perjantaina ja maanantaina Mikko Ojala työmiehineen uurasti valtavien sorakasojen keskellä (kuvassa ei ole likimainkaan suurin kasa): oli saatava täytöt valmiiksi ja tontti tasatuksi ennen kuin talo alkaisi nousta.  Aikataulu oli kireä, vaikka alun alkaen ajateltiin sen hyvin riittävän.  Mutta kuten kai aina rakentamisessa, työ vie enemmän aikaa, eri urakoiden yhteen sovittaminen vaatii osansa ja yllätyksiä tulee.  Meidän tontilla eniten hikeä taisi virrata tontin haasteellisuuden takia: oli tarkaan mietittävä ajoitukset, jotta koneet pääsivät niille paikoille, mihin niitä tarvittiin.




Mutta maanantaina neljän maissa tontti oli tasattuna ja siistinä odottamassa talopakettia.  Muistatko, miltä tontti näytti kesäkuun alussa tästä samasta kulmasta?  Ja muutaman minuutin kuluttua kuvan ottamisesta näimmekin kadun päässä kuorma-auton.




Talo tulee!
Onneksi Mikko Ojala ei ollut ehtinyt lähteä, sillä ilman hänen täsmällisiä ohjeitaan ison auton sovittaminen tontille tyhjentämään kuormaansa olisi ollut paljon vaikeampaa.



Siinä talon runko nyt makaa - lautoina ympäri tonttia.  Takana pressun alla ei ole vene vaan kattotuolit.

Tiistaina talon pystytystyöt alkoivat.  Kuvassa on rakentajan tärkeät välineet: talon pohjakuva, kaiken kokenut rullamitta ja hätäapu janoon.